Kolumni, Apu-Terveyslehti 6/2026
Pirkko Lahti, kirjoittaja on psykologi ja eläkeläinen
Suomessa on meneillään aivoterveyden tutkimusbuumi. Eniten julkisuutta on ehkä saanut Finger-tutkimus, jossa on kehitetty viiden sormen ohjeet aivoterveyden ylläpitoon. Hauskaa on, että ohjeet ovat aika lailla samankaltaisia kuin ne, joita itse suosittelen mielenterveyden ylläpitämiseen ja hyvään elämään. Pidän aivojen toiminnan kannalta kaikkein tärkeimpänä hyvää unta. Unessa hoituu paljon: aivot lepäävät, ja alitajunta työstää unia. Lisäksi uudet tutkimukset osoittavat, että päivällä aivoihin kertyneet haitalliset kemikaalit poistuvat nukkuessa.
Erilaiset tekniset mittarit, kuten älykellot, ohjailevat tarkkailemaan muun muassa syvän unen määrää. Itse en kuitenkaan käytä enää älykelloa. Mökilläni oli joukko vieraita, kun kelloon tuli teksti:” Et näytä voivan kovin hyvin? Tilaanko ambulanssin?” Kello pysyy piirongin laatikossa.
LIIKUNTA VAIKUTTAA aivojen toimintaan. Norjalaistutkimus osoitti, että paras mielen hoitaja on kävely. Yksinkertainen liikerata toistuu, aivot saavat happea, verenpaine laskee ja hormonitasot paranevat. Masentavat ja ahdistavat ajatukset poistuvat, kun aivot askartelevat uutta. Pyörimisliikkeet taas jumppauttavat hermoratoja. Esimerkiksi tanssiminen toimii loistavasti, sillä siinä aivoja hoitavat myös musiikki ja sosiaalinen vuorovaikutus.
Sosiaalinen toiminta vahvistaa muutenkin aivoterveyttä. Ihmisten kanssa puhuminen ja yhdessä tekeminen käyvät lääkkeestä. Amerikkalainen tutkimus on osoittanut, että lyhyetkin sosiaaliset kohtaamiset auttavat, koska silloin tulee huomatuksi ja huomaa itse toisen henkilön. Olisi viisasta kuulua johonkin heimoon, jossa vaikkapa tehdään käsitöitä, golfataan tai jutellaan kirjoista.
Finger-tutkimus korostaa ruoan merkitystä aivojen toiminnalle. Syöminen muiden kanssa on myös sosiaalinen tilanne, eli aterialla sekä sopiva ruoka että seura hoitavat aivojamme ja toimintakykyämme. Aivojen kuntoon vaikuttaa toki myös yleisterveys, kuten sydämen kunto ja liikuntakyky.
ITSE LISÄÄN HYVÄN ELÄMÄN KIVIJALKOIHIN aina myös kohtuullisen taloudellisen toimeentulon. On kuluttavaa, jos joutuu joka hetkin pohtimaan, mitä voi ostaa ruoaksi tai mihin voi osallistua. Jatkuva ahdistus heijastuu yleisen terveyden heikentymisen kautta aivojen toimintaan.
Hyvinvoinnin perustana pidän ihmisen tapaa asennoitua omaan itseensä ja elämäänsä. On mahdollista huolestua kaikesta, jäädä sairauden vangiksi ja valittaa jatkuvasti. Sairaus ei kuitenkaan saisi olla oleellisin asia, jos sitä voidaan hoitaa. Sairaanakin voi olla hyväntuulinen, ja sitä paitsi tietty määrä kurjuutta kuuluu elämään. Tuttavani sanoi taannoin puhelimessa, ”ettei jalka oikein ota lattiaan.” Se kuvasi hänen sen hetkistä kokemustaan. Mustassakin päivässä näkyy aina valonsäde. Aivojaan ja hyvinvointiaan voi hoitaa hyvin pienin ja lähes samoin keinoin.
Pidä myös kiinni siitä, että opit uusia asioita. kiinnostus ja innostus elämään virittävät aivoja ja mieltä. Voisit antaa itsellesi arvosanan päiväsi kulusta asteikolla 1–10. Aika usein taitaa tulla tyydyttävä. Jos seuraat viikon verran arvosanojasi, huomaat, mitkä asiat nousevat arjessa esiin.
