Yhteinen hanke tuo elämän iloa ja vahvistaa
Teksti: Fil.lis. Pirkko Lahti
Taustaa
Välittäminen on melkein ulkoistettua suomalaisessa yhteiskunnassa. Odotetaan, että joku huolehtii ja ottaa kantaa vanhusten puolesta. Eikö kunnan pitäisi? Eikö hyvinvointialueiden pitäisi? Eikö järjestöjen pitäisi? Eikö seurakuntien pitäisi? Eikö naapurinkin pitäisi tehdä jotakin?
Mäntsälässä osaavat kunta, seurakunta ja järjestöt toimia yhdessä. Mäntsälän kunta omistaa seurojentalon, jonka se on antanut ilmaiseksi järjestöjen käyttöön. Joka maanantai klo 12–16 seurojen talolla tanssitaan, lauletaan ja juodaan kahvia. Järjestöt pyörittävät toimintaa niin, että karaokelaitteita ja laulamista hoitavat vapaaehtoiset samoin kuin kahvitusta. Seurakunta ja SPR auttavat pyörätuolin tms. liikkuvien kuljetuksesta ja kahvituksesta. Toimintaa on pyöritetty jo useita vuosia.
Vuonna 2024 Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry ja Geroclub ry palkitsivat Mäntsälän karaoketanssit. Välittämisen palkinto myönnettiin korostaen seuraavia perusasioita: toiminta tuottaa iloa ja hyvää mieltä, se on säännöllistä, toimijoita on monia ja samaa tapahtumaa voitaisiin toteuttaa monissa kunnissa vanhusten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi. Toiminta on myös ennaltaehkäisevää, koska liikunta ja musiikin tuoma mielihyvä auttavat jaksamaan. Kahvitus ja toisten ihmisten tapaaminen luovat sosiaalisia suhteita ja merkityksellisyyttä elämään.
Välittämisen päivä on vuosittain marraskuussa. Välittämisen kautta halutaan korostaa jokaisen ihmisen tärkeyttä sekä kykyä ja taitoa ottaa jokainen huomioon. Kaikilla ihmisillä on mahdollisuuksia pitää huolta lähimmäisestä ja auttaa. Kahden ihmisen kohtaaminen on tunteiden ja tiedon välittämistä Lyhyetkin sosiaaliset suhteet rakentavat ihmisen mieltä: tulee huomatuksi ja itse tekee pienen hyvän teon. Se rakentaa ihmisen itsetuntoa. Välittämistä voi osoittaa tervehtien sanoin tai elein, kuuntelemalla. Hyvän mielen saa mielen saa, kun tulee autetuksi tai huomatuksi tai kun auttaa.
Selvitys karaoketanssien vaikutuksista
Välittämisen mittaamista on vaikea tehdä, vaikka sen arvo on sekä teoriassa että käytännössä selvää. Niinpä päätettiin tehdä pieni selvitys Mäntsälän karaoketanssien hyödyllisyydestä ja etenkin siitä, mitä vaikutuksia sillä on ikääntyvien arkeen.
Kyselylomake annettiin neljänä perättäisenä maanantaina maaliskuussa 2025 ihmisille tanssien alussa, pyytäen heitä osallistumaan nimettöminä tutkimuksiin. Kokoon saatiin 104 vastausta. Vastanneista oli 66 naisia ja 38 miehiä. Ikävaihtelu vastanneiden kesken oli 50–86 vuotta. Miesten ikäjakauma oli 64- 85 v ja naisten 50-86v. Useimmat vastaajista olivat 72-78 vuoden iässä.
Selvityksen päälöydökset
Vastaukset koottiin excel-taulukkoon, ja tässä tekstissä käsitellään vain pääkohdat.
Suurin osa vastanneista kävi joka viikko karaoketansseissa (38%) ja 58% vastaajista oli ollut yli vuoden mukana. Toiminta oli selkeästi sitouttanut ja viehättänyt ihmisiä.
Kun vastaajilta kysyttiin, minkä takia he tulivat maanantaisin karaoketansseihin, vastasi 70 % tulevansa sosiaalisten suhteiden takia. Yli 45 % tuli tanssimaan ja laulamaan ja 41 % tanssin takia. Näin ollen kaikki toimintaan liittyvät asiat olivat tärkeitä.
Kaikkein tärkeimpänä syynä osallistua oli mielen virkistyminen (61 %), ja jos siihen liitetään ystävien tapaamisen takia tulleiden luku, on kokonaisuus lähes 90 %. Toki tanssi koettiin myös hyvänä liikuntana.
Lähes kaikki 92 % kokivat löytäneensä ja saaneensa uusia ystäviä.
On todettava, että tämä joukko oli monin tavoin muutenkin aktiivista, koska heistä 73 % toimi jossakin järjestössä. Ei välttämättä hallinnollisissa tehtävissä, mutta ainakin jäsenenä. Osallistujia tuli aika pitkänkin matkan takaa, ei vain Mäntsälästä.
Kävijöistä noin joka kolmas toimi karaoketapahtumassa joko laitteiden huoltajana, kalusteiden siirtäjinä tai kahvilatoiminnan hoitajina. Talkootyötä oltiin valmiita tekemään.
Naisten ja miesten vastauksissa ei juuri eroja
Naiset ja miehet kävivät lähes yhtä usein, kolme tai neljä kertaa kuukaudessa, karaokessa ja suurin osa molemmista ryhmistä oli käynyt yli vuoden ajan.
Molemmat ryhmät painottivat mielen virkistymistä ja ystävien tapaamista. Naiset suhteessa enemmän huomasivat myös kunnon hoidon olevan tärkeää ja tapahtuvan tanssien.
Sukupuolten välinen ero korostui vain vapaaehtoistyössä. Naiset hoitivat kahvilaa ja miehet karaoketekniikkaa ja tanssitilan järjestelyjä pöytien ja tuolien kantamista.
Yhteenveto ja toivomukset
Toiminnan selkeys ja säännöllisyys takaavat osallistumisen. Eläkeläiset haluavat lähteä kotoaan liikkeelle, tulla tanssimaan ja tapaamaan ystäviään.
Kun tanssiaika on viikoittain neljä tuntia, ehtii kauppamatkan yhteydessä poiketa hetkeksi liikkumaan, juomaan kahvia ja hoitamaan ystävyyssuhteitaan.
Itse toiminta oli selkeästi mieltä virkistävää ja monin tavoin ikääntyneiden toimintakykyä ylläpitävää. Suurin osa koki toiminnan jo nykymuodossaan olevan hyvää, mutta muutamia hyviä parannusehdotuksia myös asetettiin:
1. Toiminnasta pitäisi tiedottaa naapurikuntiin ja saada sitä kautta lisää ikääntyneitä mukaan.
2. Tanssikurssejakin toivottiin ja tietysti miesosallistujista oli pulaa.
3. Osa ihmisistä halusi osallistua laulamiseen itsekin, vaikka soololaulajia onkin toiminnassa. Sanojen näkymisestä tulisi siten huolehtia paremmin.
Lopputoteamus
Välittämisen palkinto toi arvostusta toiminnalle. Sellaisenaan toiminta hoitaa monen mäntsäläläisen toimintakykyä: ihmiset lähtevät liikkeelle, liikkuvat tanssien, laulavat ja tapaavat ystäviään ja saavat uusia tuttavuuksia. Kun pyörätuoli- ja rollaattori-ihmisiäkin on ajoittain mukana, on toiminnan merkitys monitasoista. Kunta-, seurakunta- ja järjestöyhteistyö toimii mutkattomasti.
Tämä on kunnilta edellytettyä ehkäisevää toimintaa ja monen tahon yhteinen ponnistus on luonut siihen hyvät mahdollisuudet. ”Mäntsälä mielessäin” kaikuu tähänkin malliin esimerkkinä muille paikkakunnille. Sitä paitsi toiminta on suhteellisen helposti monistettavissa lähes jokaiseen kuntaan.