Maaret Castrén on paitsi kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, professori, lääkäri, sairaanhoitaja ja äiti – myös haastatteluhetkellä muutaman viikon kuluttua ”virallisesti vanhus”.
”Suomessa 65 vuotta täyttäneitä sanotaan vanhuksiksi. Aika tyypillisesti ajatellaan, että vanhus asuu hoivalaitoksessa ja käyttää rollaattoria”, palaverista toiseen eduskuntatalossa rientävä Castrén harmittelee ja toteaa sitten, että iäkkäämmät pitäisi nähdä voimavarana. Arvokkaana yhteiskunnan resurssina, joilla on ajan lisäksi myös rahaa ruuhkavuosiin ja lapsiperheaikoihin verrattuna runsaammin käytettävissä. Monet iäkkäämmät ovat kulttuurin ja matkailun suurkuluttajia, ja suurin osa vanhemmasta väestöstä elää aktiivista elämää, johon kuuluu urheilu, harrastukset sekä tärkeä isovanhemmuus.
”On aikamoista tuhlausta, että iäkkäämpiä henkilöitä ei löydy nykyistä enempää päättävistä elimistä. Nuorten innokkuutta tarvitaan totta kai, mutta tasapainoon tarvitaan myös meitä vanhempia. Päätöstentekoon osallistuminen ja vaikuttaminen on sitä paitsi merkityksellistä myös ikäihmiselle itselleen, oli sitten kyse kaupunkikaavoituksesta tai taloyhtiön asioista. Iäkkäämmillä on intressejä ja osaamista rakentaa tätä yhteiskuntaa”, Castrén sanoo.
Miksi sairaalaan, kun kotonakin voi hoitaa?
Osa vanhuksista tarvitsee apua koteihinsa ehkä viikoittain tai ehkä päivittäin, mutta pärjäävät kuitenkin pienellä yhteiskunnan tuella kotonaan. Maaret Castrénin mielestä vanhukset tulisi ehdottomasti hoitaa siellä, missä asuvat. Sairaalaan on ihan turha lähteä, jos tutussa paikassakin voi saada hoitoa.
Espoon alueella aloitti vuonna 2019 LiiSa-konsepti, jonka ansiosta vanhusta ei tarvitse kuljettaa päivystyspoliklinikalle, vaan tarvittavat toimenpiteet voidaan tehdä paikan päällä joko hoivakodissa tai vanhuksen kotona. Kotisairaalan yhteydessä toimiva Liikkuvan Sairaalan erikoisvarusteltu auto ja erikoiskoulutettu sairaanhoitaja vievät avun potilaan luokse. LiiSa-konsepti on avullamme levinnyt jo monelle hyvinvointialueelle.
Akuuttilääketieteen professorina työskennellyt Castrén tunnistaa ajattelemattomuutta myös lääkintäammattilaisten keskuudessa. Vanhuksia kiikutetaan ihan liian helposti sairaalaan. ”Me tiedetään kaikki, että vanhukset menevät ”rikki” sairaalassa”, Castrén huokaa ja toteaa, että aika vähän puhutaan siitä, miten taata arvokkuus viimeisiin vuosiin.
Castrén toimii eduskunnassa ikäihmisten hyvinvointityöryhmän varapuheenjohtajana. Yhteiskunnassa on paljon ikäihmisten asioita ajavia tahoja ja yhdistyksiä, mutta pitäisi silti muistaa, että ikäihmisten asiat ovat meidän kaikkien asioitamme. Arvokas vanhuus kuuluu kaikille, ja jokainen ikä on hyvä ikä.
”Minusta Jorma Uotinen ja Seela Sella ovat tuoneet ikääntymistä mukavalla tavalla esille. Ei missään nimessä pidä ajatella, että vanhana on kaikki huonosti ja menetetty. Vanhuuteen liittyy ihania asioita ja mahdollisuus tehdä sellaista, mitä nuorena ei voinut tai ehtinyt. Totta kai vanhuuteen liittyy myös luopumista ja sairautta, mutta paljon enemmän sellaista, mikä tekee vanhenemisesta tosi hienoa”, Castrén päättää.