Pirkko Lahti, 83, psykologi, filosofian lisensiaatti ja Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja (vuosina 1983–2006)
”Tiedätkö, että Kuurinkynnäs on maailman pisin hiekkasärkkä. Se kuuluu osittain Kalingradin alueeseen ja osittain Liettuaan. Lähes sata kilometriä pitkä niemimaa on nimetty alueella asuneiden kuurilaisten mukaan. Tuuli pyörittää hiekkaa ja ikihongat humisevat. Se on erittäin kaunis ja upea kokemus. Se on jyrkkiä kattoja ja pieniä ikkunaruutuja”, Pirkko Lahti aloittaa.
Haastattelijan pitää oikein muistuttaa itselleen, että juttutuokion tarkoitus on puhua ikääntymisestä.
”Niin siis minähän olen 83-vuotias”, Lahti sanoo ja pohtii sitten, että ikääntymisen käsitteitä olisi ehkä syytä tuulettaa.
83 ei tosiaan näytä olevan ikä eikä mikään. Jos se jotakin on, niin ilmeisen passeli luku Kuurinkynnään hiekkadyyneillä avojaloin kuljeskeluun.
Tavoitteita, tehtäviä, toivoa ja rakkautta
”Ikääntymiseen tarvitaan uudenlaista tulkintaa. Aiheesta on kyllä tietoa saatavilla, esimerkiksi sellaista, miten ikääntyvä voi itseään hoitaa ruokavaliolla. Minä kuitenkin vastustan tätä; minusta ikääntyvän pitää elää ja nauttia elämästä ilman liikoja ohjeistuksia! Suurin kansantaloudellinen virhe on puhua kaloreista. Mielenterveydellisesti syöminen on elämän jatkamista, ja on ihan toissijaista, saako ruoasta liikaa kaloreita”, Lahti napauttaa ja nauraa.
Hyvä ikääntyminen on sitä, että on sinut itsensä kanssa ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Rakentaa elämää niillä lähtökohdilla, joita rakennusaineeksi kulloinkin on tarjolla.
Lahti suosittelee asettamaan itselleen sopivan kokoisia tavoitteita. Sellaisia, joissa edetään pienin askelin, ja joiden tavoittelu on realistista.
”Monet tekevät itselleen ihan liian hienoja tavoitteita. Jos tavoitteet eivät ole realistisia, tulee taanneeksi itselleen vain epäonnistumisen. Ei semmoisessa ole järkeä.”
Lahden mukaan tavoitteet auttavat löytämään elämälle suuntaa. Suunnan löytämiseen liittyy toivo, jota ei saa keneltäkään viedä. Koskaan. Ei edes silloin, vaikka olisi vakavasti sairaana.
Toivon lisäksi Lahti suosittelee jokaiselle jotakin tärkeää tehtävää. Ja rakastettavaa. Tehtävä voi olla mitä vain – haravointia tai pihan siivoamista, ja rakastaa voi ihan yhtä hyvin puolisoa, ystävää, kissaa tai vaikka harrastusta. Pääasia on, että rakastaa.
Hyvää kohtelua ja tähtihetkiä
Lahdesta hyvään vanhuuteen kuuluu myös se, että palvelukulttuuri tarjoaa ikääntyvälle kaunista kohtelua. Aliarviointi ja mitätöinti satuttavat.
Palvelukulttuurin digitalisoituminen aiheuttaa monelle ikääntyvälle päänvaivaa. Iäkkäämpi, joka käyttää nettiä vain satunnaisesti, saattaa ihmetellä mistä saa koronarokotteen tai junaliput. Nettisivujen alituinen kehittämistyö saattaa tuntua iäkkäämmästä haastavalta.
”Jos junalippujen osto onnistui kesällä, voivat sivut olla päivittyneet jo jouluksi, ja taas pitää opetella uutta. Moni palvelu rakentuu sen varaan, että sitä tottuu käyttämään. Mutta jos tarve on satunnaista, ei totu, ja tulee ongelmia. Aika usein viranomaisetkin suunnittelevat digitaalisia palveluitaan ikääntyville, mutta eivät huomioi käytön useuden aiheuttamia haasteita”, Lahti harmittelee.
Pirkko Lahden mielestä vanhuus vaatiikin epäonnistumisten sijaan tähtihetkiä. Kohtuullinen fyysinen kunto on avuksi niistä nauttimisessa.
”Tähän ikään kuuluu krempat, ja se on ihan selvä. Krempoista huolimatta pienillekin kävelyille olisi hyvä päästä. Kävely on erinomainen myös mielenhoidon kannalta. Kävelyn perusliike poistaa ahdistusta ja masennusta”, Lahti muistuttaa.
Ja totta on – lyhyetkin ihmiskontaktit ja kaduilla tervehdykset rakentavat ihmisen itsetuntoa.
Yksinäiselle Lahdella on tarjolla julmin, mutta toimivin neuvo: lähde silti.
”Ei voi istua ja odottaa, että joku tulee kotoa noutamaan. Pitää olla itse aktiivinen.”
Ja mikä parasta – kun kulkee kävelyillään silmät ja sydän avoinna, ei koskaan tiedä ketä kohtaa. Erilaisille kohtaamisille kannattaa antaa mahdollisuus.
”Mä olen myös huomannut monissa eläkeläisryhmissä, ettei suomalainen yhteiskunta aina hyväksy erilaisuutta. Erilaisuus on hyväksymisen pohja, ja erilaisissa ihmisissä on voimaa”, Lahti muistuttaa.